Kartta

Bərdə (Barda)

Bərdə on kaupunki Azerbaidžanissa. Se sijaitsee Karabahin tasangolla virtaavan Tərtərjoen varrella 314 kilometriä Bakusta länteen. Kaupunki on Bərdən piirin keskus. Sieltä on rautatieyhteys Yevlaxiin. Asukkaita on 41 300 henkeä (vuonna 2010).

Kaupungin lähellä sijaitsevat muinaisen Partavin kaupungin rauniot. 400-luvulta lähtien se oli Kaukasian Albanian pääkaupunki. Arabit valtasivat kaupungin 700-luvun alussa. Tärkeiden karavaanireittien risteyksessä sijainnut Barda oli huomattava kaupan ja käsityöammattien keskus. Pohjoisesta tulleet rusit hävittivät sen vuonna 943/944.

Nykyään Bərdə on maatalousalueen keskus. Maanjäristyksiltä säilyneistä nähtävyyksistä huomattavimpia ovat 1300-luvulla rakennettu tornimainen mausoleumi ja neliminareettinen Imamzaden moskeija. Kulttuuritalossa toimii historiallinen museo.

Kartta - Bərdə (Barda)

Leveysaste / Pituusaste : 40° 22' 33" N / 47° 7' 34" E | Aikavyöhyke : UTC+4:0 / UTC+5 | Valuutta : AZN | Puhelin : 994

Kartta - Bərdə

Google

Kartta - Bərdə

Google Earth

Kartta - Bərdə

Bing (täsmennyssivu)

Kartta - Bərdə

Nokia (yritys)

Kartta - Bərdə

OpenStreetMap

Kartta - Bərdə

Esri.WorldImagery

Kartta - Bərdə

Esri.WorldStreetMap

Kartta - Bərdə

OpenStreetMap.Mapnik

Kartta - Bərdə

OpenStreetMap.HOT

OpenTopoMap

CartoDB.Positron

CartoDB.Voyager

OpenMapSurfer.Roads

Kartta - Bərdə

Esri.WorldTopoMap

Kartta - Bərdə

Stamen.TonerLite

Maa (alue) - Azerbaidžan


Azerbaidžanin lippu

Azerbaidžanin tasavalta eli Azerbaidžan on sisämaavaltio Kaukasiassa Kaspianmeren rannalla. Naapurimaita ovat Georgia luoteessa, Armenia lännessä, Venäjä pohjoisessa ja Iran etelässä. Azerbaidžanille kuuluva Nahitševanin autonominen tasavalta sijaitsee erillään muusta maasta sen lounaispuolella Iranin, Turkin ja Armenian ympäröimänä. Azerbaidžanin keskellä sijaitsee itsenäiseksi julistautunut kiistanalainen Vuoristo-Karabahin alue. Azerbaidžanin tasavalta on ollut Euroopan neuvoston jäsen vuodesta 2001. Maan lähes 10 miljoonasta asukkaasta suurin osa on šiiamuslimeita ja etnisesti azereita. Valtio on virallisesti demokraattinen, mutta esimerkiksi Human Rights Watch ja Freedom House pitävät sitä autoritäärisenä. Kaikkien maassa järjestettyjen vaalien vapautta on arvosteltu.

Azerbaidžanin nimen alkuperästä on kaksi teoriaa. Yhden teorian mukaan nimi tulee Aleksanteri Suuren aikana eläneen persialaisen ruhtinas Atropatesin nimestä. Toisen mukaan nimi on johdettu persian kielen tulta tarkoittavasta sanasta azer, jolla oli ehkäpä viitattu alueen zarathustralaisiin tulitemppeleihin. Historiallisesti nimeä Azerbaidžan on käytetty useammin nykyisen Iranin azeriväestön asuttamista pohjoisosista, kuin varsinaisesta nykyisen Azerbaidžanin alueesta. Ennen 1900-lukua ulkopuoliset viittasivat azereihin usein nimillä "Kaukasian tataarit", "turkkilaiset" tai yksinkertaisesti "muslimit".

Kartta - Azerbaidžan